Keväällä 2021 kulttuurituotannon vahvuusala järjesti kolme työelämäpaneelia osana opetussuunnitelman uudistamistyötä. Paneelien tavoitteena oli saada työelämäkumppaneilta hiljaista tietoa, ajatuksia ja visioita siitä, millaista osaamista kulttuurituottajat tulevaisuudessa heidän näkemyksensä mukaan tarvitsisivat. Toisaalta meille on myös tärkeää, miten Humak alan suurimpana kouluttajana voisi edistää alan kehittymistä ja vastata työelämän tarpeisiin kouluttamalla osaajia työmarkkinoille. 

Verkkopaneeleihin kutsuttiin laajasti taide- ja kulttuurikentän asiantuntijoita luovilta toimialoilta koti- ja ulkomailta. Kukin tilaisuus alkoi tulevaisuusajatteluun johdattelevalla introlla. Sen pitivät tulevaisuuden tutkijat ja ennakointityön asiantuntijat. Tämän jälkeen panelistit kävivät moderaattorin johtamina keskustelua siitä, mitkä ovat heidän edustamiensa alojen tulevaisuuden muutokset seuraavien 10–15 vuoden aikana ja mitä uutta osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. 

Verkkoympäristö mahdollisti laajan osallistujajoukon myös kuulijoiden suhteen. Kulttuurituotannon lehtoreiden lisäksi joukko opiskelijoita osallistui paneeleihin yleisönä. Saimme todella kattavan käsityksen siitä, miltä tulevaisuus luovilla aloilla näyttää sekä yksityisen, julkisen että kolmannen sektorin näkökulmasta Suomessa – unohtamatta myöskään globaalia näkökulmaa. 

Keskiössä väestön monimuotoisuus ja oman toiminnan arvojen ymmärtäminen 

Asiantuntijoiden puheenvuoroissa korostui väestön monimuotoisuuden lisääntyminen, joka näkyy kulttuurituotannossa yleisöjen ja kävijöiden yksilöllisinä tarpeina, muuttuneina kulutustottumuksina ja erilaisina kulttuuritaustoina. Tapahtumia ja tuotantoja tehdään yhä enenevässä määrin monikulttuuriselle yleisölle samalla osallistaen heitä toimintaan ja sen suunnitteluun. Useammassa organisaatiossa toimintaa suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa palvelumuotoilun työkaluja hyödyntäen. Myös ikääntyvä väestö Suomessa ja Euroopassa tarvitsee yhä enemmän heille suunnattuja kulttuuripalveluita. 

Toinen keskeinen keskusteluissa esiin tullut osa-alue on vahva sisältöjen tuntemus, alaan sitoutuminen sekä arvoihin liittyvä osaaminen. Kulttuurituottaja toimii usein portinvartijana sen suhteen, millaista taidetta ja kulttuuria tuodaan esille, millä keinoin sisältöjä viedään eteenpäin ja millaisia uusia sisältökohteita tehdään näkyviksi. Matkailualan edustajat uskovat matkailun laadukkuuden ja laatuvaatimusten olevan jatkossa suurempia: syvälliset sisällöt kohteissa, esimerkiksi kulttuurimatkailu, ovat syy matkustamiselle. Myös kriittistä ajattelua ja datanlukutaitoa kaivattiin. 

Luovan alan osaamista koko yhteiskuntaan 

Kolmas kiinnostava näkökulma oli luovan alan osaamisen vieminen yhdyspinta-aloille. Keskustelijat halusivat taiteen ja kulttuurin terveyden- ja hyvinvointialan kasvupotentiaaliin mukaan ja osaamista laajemmin yhteiskunnassa hyödynnettäväksi eri elinkeinosektoreiden kanssa. Miten kulttuuri ja taide voisivat läpäistä koko yhteiskunnan ja hallinnon eri alat? Miten luovuutta saataisiin hyödynnettyä osana innovaatioprosesseja ja ongelmanratkaisua? Luovan alan potentiaalia ei siis vielä osata hyödyntää yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Myöskään osaamista ei osata sanoittaa eikä tehdä näkyväksi. 

Työelämäpaneelit tarjosivat monenlaisia tulevaisuuskuvia, visioita ja myös konkreettisia toiveita osaamisesta, jota kulttuurituottajilla tulisi valmistuttuaan olla. Niinpä rakkaus taiteeseen ja kulttuuriin, ihmisten kohtaamisen taidot, ymmärrys kestävästä kehityksestä, muutoskyky sekä talous- ja rahoitusosaaminen konkretisoitunevat opintojaksoiksi opetussuunnitelmatyön edetessä. 

Teksti: Sanna Pekkinen