Tutkimus rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksista

Tulkkaus

Rikosseuraamuslaitokselle toteuttamassamme hankkeessa koottiin rikostaustaisiin nuoriin liittyvä ulkomainen logopedinen tutkimusevidenssi, joka osoittaa, että jopa 60 prosentilla kaikista nuorista rikoksentekijöistä on puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksia. Ne lisäävät nuorten oppimis- ja sosiaalisia vaikeuksia, ongelmakäyttäytymistä sekä riskiä tehdä ja uusia rikoksia. Ne myös vaikuttavat nuorten pärjäämiseen kaikissa niissä rikosseuraamusprosessin vaiheissa, joissa keskeisenä toimintamuotona on keskustelu. 

Kuvituskuva.Myrskysään tummentamat pilvet roikkuvat valokuvassa auringon punertamina peilityynen järven yllä. Järven rantoja kiertää metsä. Horisontissa metsän ja pilvien välistä kajastaa kesäöinen valo. Pilvien välissä on aavistus korkeuksiin ulottuvasta sateenkaaresta.
Myrskynjälkeinen auringonlasku kesäyössä. Kuva: Franco Figari.

Kommunikaation tukipalvelut nuoren avuksi 

Kirjallisuuskatsaustemme perusteella voidaan todeta, että rikostaustaisille nuorille tarjottavat puheterapeuttiset ja muut kommunikaation tukipalvelut vahvistavat heidän itsetuntoaan. Ne myös lisäävät nuorten valmiuksia osallistua ja pärjätä oikeusprosessissa, hoitaa omia asioitaan, hyötyä nuorisorangaistuksen ohjelmista, hankkia koulutusta, luoda sosiaalisia suhteita ja sopeutua yhteiskuntaan. 

Esimerkiksi virkavallan kanssa tekemisiin joutuneitten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet rajoittavat nuorten mahdollisuuksia osallistua keskusteluun. Nuoret eivät myöskään pysty toimimaan odotuksenmukaisesti esimerkiksi kuulusteluissa, joissa heiltä pyydetään mahdollisimman loogisesti ja kronologisesti etenevää kuvausta tapahtuneesta. Heidän on nimittäin vaikea ymmärtää abstrakteja käsitteitä ja sanallisia ohjeita, ja he tulkitsevat usein vertauskuvallisen kielen kirjaimellisesti. 

Kerronnan ja ymmärtämisen vaikeudet voivat ilmetä myös yksisanaisina ynähtelyinä, huonona kehonkielenä sekä välttelevänä katsekontaktina. Kaikki tämä välittää vaikutelmaa nuoren tahallisesta töykeydestä, välinpitämättömyydestä ja asenteellisuudesta. Sen sijaan, että ymmärrettäisiin kysymyksessä olevan heikot kommunikointitaidot, nuoria voidaan pitää käytöshäiriöisinä ja haluttomina yhteistyöhön. 

Isossa-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa tehdyt tutkimukset painottavat sitä, että nuoret, joilla on kielellisiä ongelmia, hyötyvät kuulusteluissa tehtävään koulutetun kommunikaatioavustajan (engl. Registered Intermediary tai Communication Assistant) tuesta. Kommunikaatioavustajan tehtävänä on auttaa rikostaustaisia nuoria ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään kuulusteluissa käytettävää kieltä, erityisesti abstrakteja termejä ja fraaseja. Suurin osa kommunikaatioavustajista on puheterapeutteja. 

Teksti: Päivi Rainò & Seija Pekkala 

Last modified: 30.3.2022