Viittomakielisten omaan kertomusperinteeseen kuuluvat tarinat kuuroja yhdistävästä, ”kuulevasta” valtaväestöstä poikkeavasta tavasta kokea ympäröivä maailma näkö-, tunto- ja kosketusaistin kautta. Erilaisesta havainto- ja kokemusmaailmasta syntyvä kielellinen toiseus sekä normista poikkeavat tapakulttuuri ja arvomaailma kuvataan viittomakielisten – joihin kuuluu myös kuulevia, viittomakielisessä ympäristössä varttuneita henkilöitä – tarinoissa voimaannuttavina ja yhteiskuntaamme rikastavina piirteinä.
Mutta valtaenemmistö on erityisesti menneinä vuosikymmeninä puuttunut hankaliksi kokemiinsa poikkeamiin kovalla kädellä. Siksi nuo viitotut tarinat saattavat sisältää myös kokemuksia erkaannuttamisesta sekä sellaisista pienistä ja suurista pakkokeinoista, joilla on muokattu tai yritetty oikoa ”kuuroudesta johtuvia haittoja” valtayhteisön hyväksi katsomalla tavalla.
Myrskynjälkeinen auringonlasku kesäyössä. Kuva: Franco Figari.
Epäkohdat ja asiattomuudet päivänvaloon
Näitä moninaisia, usein alistaviksi ja epäoikeudenmukaisiksi koettuja keinoja on pyritty kokoamaan, käsitteellistämään ja kontekstualisoimaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan kautta rahoitetussa Viitotut muistot -yhteishankkeessa (2020–2021) – usean tieteenalan voimin. Hankkeessa laadittua esiselvitystä on tarkoitus käyttää mahdollisessa kuuroihin kohdistuneita oikeudenloukkauksia koskevan valtiollisen sovintoprosessin valmistelussa. (Esiselvitysaie on sisältynyt sekä Sanna Marinin että Antti Rinteen vuoden 2019 hallitusohjelmakirjauksiin.)
Hankkeessa ovat olleet mukana sitä johtaneen Helsingin yliopiston ohella Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Humak. Humak oli tuottamassa muun muassa monikielistä verkkokyselylomaketta, jonka välityksellä niin suomea kuin ruotsia ja suomalaista kuin suomenruotsalaistakin viittomakieltä käyttävät saivat kertoa äidinkielellään epäoikeudenmukaisiksi kokemistaan tapahtumista, ilmiöistä ja kohtelusta. Kyselyyn osallistuneita pyydettiin myös pohtimaan, miten kuurojen ja viittomakieltä käyttävien oikeudenloukkauksiksi kokemia ilmiöitä tulisi nyky-yhteiskunnassamme käsitellä ja sovitella ja ketkä tähän prosessiin tulisi osallistaa.
Verkkokyselyn lisäksi tutkimusaineistoa koottiin tekemällä lukuisia yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Ne kohdistettiin eri-ikäisiin kuuroihin ja viittomakieltä käyttäviin henkilöihin, kohderyhmän parissa työskenteleviin ja heitä edustaviin eri ammattiryhmien edustajiin sekä edunvalvonta- ja muihin asiantuntijoihin.
Esiselvitys julkaistiin joulukuussa 2021.
Teksti: Päivi Rainò
