Tulkkauksen kansainvälinen yhteistutkinto EUMASLI käynnistyi taas tutusti valintakokeilla verkossa syksyllä 2020. Uutta on kuitenkin se, että nykyiset tulkkauksen maisteriopiskelijat eivät ole vielä kohdanneet toisiaan lähiopetuksessa. 

Väsyneitä mutta innostuneita opiskelijoita 

Verkko-opetus on toiminut pääasiallisesti hyvin, mutta vuoden jälkeen opiskelijat kaipaavat jo lähes epätoivoisesti fyysistä kokoontumista. Teoriaosuudet on kyllä pääsääntöisesti helppo toteuttaa etäopetuksena, kuten myös ryhmäkeskustelut. 

Kieli- ja tulkkausharjoitukset menettävät kuitenkin aika paljon ilman osallistujien fyysistä läsnäoloa. Etätulkkaus toimii kyllä, mutta se on normaalia raskaampaa sekä tulkeille että tulkkausta seuraaville. 

Verkko-opetuksessa käytetään pääasiassa näyttöruutua täynnä naamoja. Jos kaikilla on kuvaruutu auki koko ajan, se voi tilaisuuden ohjaajalle olla ikään kuin visuaalinen häiriö. Voi myös olla vaikea havaita, jos ja kun joillakin on puheenvuoropyyntöjä. Usein puhuja kuitenkin toivoo, että muut pitävät videonsa auki, jolloin hän voi seurata reaktioita. 

Verkossa ei rupatella kahvitauolla 

Fyysisellä kokoontumisella on jokaiselle suuri merkitys, koska luokkahuoneessa voi seurata muiden kehonkieltä kokonaisvaltaisesti. Koko ryhmän ollessa fyysisesti samassa tilassa myös opettajan on helpompi seurata opiskelijoita ja antaa heille konkreettista palautetta. 

Etäopetuksessa moni seikka onkin rajoittunut merkittävästi: mahdollisuus liikkua, ilmehtiä toisilleen rohkaisevasti, vaihtaa kysyviä katseita ja rupatella niitä näitä kahvitauolla. 

Jotain hyvääkin 

Viikoittaiset tapaamiset pitävät opiskeluintoa yllä ihan eri tavoin kuin pari intensiiviviikkoa lukukaudessa. Oppimista tapahtuu tasaisemmin, jolloin omaksumiseen jää enemmän aikaa. Opetuksessa muutos on ollut niin iso, että on ollut pakko kehittää hyvin erilaisia menetelmiä ja ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä. 

Verkko-opetukseen on helppo kutsua ulkopuolisia vierailijoita tietyksi ajaksi. Näin opiskelijat näkevät monenlaista viittomista, kuulevat hyvin erilaisia näkökulmia ja pääsevät harjoittelemaan pienryhmissä kansainvälisen viittomisen käyttöä. 

Yhteinen vihollinen, eli pandemia, on myös hitsannut ryhmää yhteen. Ohjelmaan kesken lukukauden lisätyt yksilöohjaukset ovat vahvistaneet opiskelijoiden ja opetushenkilöstön suhdetta. Vaikka opiskelijat ovat poikkeuksetta kokeneet opinnot ennakoitua raskaampina, he ovat erittäin motivoituneita. 

Teksti: Liisa Halkosaari ja Juha Manunen